Kirjoittaja: Elina Koski
AI-lasit eli tekoälyä hyödyntävät älylasit voivat näyttää työohjeita, välittää työntekijän näkymän etäasiantuntijalle, auttaa dokumentoinnissa ja tarjota tekoälyavustajan tilanteisiin, joissa kädet tarvitaan varsinaiseen tehtävään. Huollossa, teknisessä tuessa, logistiikassa, koulutuksessa ja kenttätyössä tästä voi syntyä todellista hyötyä.
Työympäristössä kameran, mikrofonin ja tekoälytoimintojen merkitys muuttuu. Lasien näkökenttään voi osua työntekijöitä, asiakkaita, näyttöjä, asiakirjoja ja työtiloja. Mikrofoni voi välittää kokouksia ja asiakaskeskusteluja, ja tekoälypalveluun lähetettävä pyyntö voi sisältää henkilötietoja, yrityksen sisäisiä tietoja tai liikesalaisuuksia.
AI-lasien työpaikkakäyttöön voivat tilanteesta riippuen vaikuttaa yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR, laki yksityisyyden suojasta työelämässä, yhteistoimintaa koskeva sääntely, rikoslaki, liikesalaisuuslaki ja EU:n tekoälyasetus.
Keskeinen kysymys on käyttötarkoitus. Organisaation pitää tietää, mitä laseilla tehdään, mitä tietoja niiden avulla käsitellään, mihin tietoja käytetään ja ketkä pääsevät niihin käsiksi.
AI-lasien käyttötapa ratkaisee oikeudellisen arvioinnin
AI-lasien käyttäminen työvälineenä ja työelämän tietosuojalaissa tarkoitettu kameravalvonta ovat eri asioita. Työelämän tietosuojalain 16 § koskee työnantajan käytössä olevissa tiloissa toteuttamaa valvontaa, joka perustuu jatkuvasti kuvaa välittävän tai tallentavan teknisen laitteen käyttöön. Laki määrittelee kameravalvonnan sallitut tarkoitukset ja rajoittaa työntekijöihin kohdistuvaa tarkkailua.
Työntekijän työtehtävää varten käyttämä kamerallinen AI-lasilaite ei tämän perusteella automaattisesti kuulu lain tarkoittaman kameravalvonnan piiriin. Käyttötarkoitus ja toteutustapa ratkaisevat. Huoltokohteen näyttäminen etäasiantuntijalle on eri asia kuin järjestely, jossa työnantaja seuraa lasien välittämän kuvan avulla työntekijän toimintaa jatkuvasti.
AI-lasien teknisiä tiedonkeruumahdollisuuksia käsitellään tarkemmin Niteizen oppaassa Mitä AI-lasit voivat nähdä, kuulla ja tallentaa? Työpaikalla olennaista on tämän lisäksi se, miten näitä ominaisuuksia käytetään organisaation toiminnassa.
Työntekijän henkilötietojen käsittelylle on työelämässä erityiset rajat
GDPR muodostaa henkilötietojen käsittelyn yleisen perustan, ja Suomessa työntekijöiden henkilötietojen käsittelyä täsmentää työelämän tietosuojalaki. AI-lasien kannalta erityisen tärkeä on työelämän tietosuojalain 3 §:n tarpeellisuusvaatimus.
Työnantaja saa käsitellä vain työntekijän työsuhteen kannalta välittömästi tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen, työnantajan tarjoamiin etuuksiin tai johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa työntekijän suostumuksella.
Tämä muodostaa AI-lasien kohdalla olennaisen rajan. Organisaation pitää pystyä perustelemaan, miksi työntekijän kuvaa, ääntä, työskentelyä tai muuta häneen yhdistettävää tietoa tarvitaan työtehtävän toteuttamiseen.
Henkilötietojen käsittely tarvitsee lisäksi GDPR:n mukaisen oikeusperusteen, joka määräytyy käyttötarkoituksen mukaan. Työntekijän suostumukseen liittyy työelämässä erityinen kysymys, koska työnantajan ja työntekijän välinen valtasuhde voi vaikeuttaa aidosti vapaaehtoisen suostumuksen antamista. Työntekijän hyväksyntä tietylle toiminnolle ja työnantajan oikeudellinen peruste henkilötietojen käsittelylle ovat siten kaksi erillistä asiaa.
AI-lasien käyttöönotto voi edellyttää yhteistoimintaa tai kuulemista
AI-lasien käyttöönotto voi ulottua tavallista laitehankintaa pidemmälle, jos järjestelmällä kerätään työntekijöitä koskevia henkilötietoja tai toteutetaan työntekijöihin kohdistuvaa teknistä valvontaa.
Työelämän tietosuojalain 21 § sisältää säännöksiä työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan tarkoituksen, käyttöönoton ja menetelmien käsittelystä. Sovellettava menettely riippuu organisaatiosta ja tilanteesta.
Organisaation pitää tämän vuoksi määritellä AI-lasien käyttötapa ja arvioida sen perusteella käyttöönottoon liittyvät yhteistoiminta-, kuulemis- ja tiedottamisvelvoitteet.
Kamera ja mikrofoni kokouksissa
Kokouksissa voidaan käsitellä henkilöstöasioita, asiakastietoja, sopimuksia, talouslukuja, tuotekehitystä ja muita luottamuksellisia tietoja. Kameralla ja mikrofonilla varustettujen AI-lasien käyttö tarvitsee tämän vuoksi selkeät säännöt.
Äänen tallentamiseen liittyy yhtenä oikeudellisena rajana rikoslain 24 luvun 5 §:n salakuuntelusäännös. Rikosoikeudellinen salakuunteluraja ja työnantajan suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ovat kuitenkin eri kysymyksiä.
Kun kokousta tallennetaan osana organisaation toimintaa, arvioitaviksi tulevat esimerkiksi käsittelyn tarkoitus, GDPR:n mukainen oikeusperuste, tarpeellisuus, osallistujille annettavat tiedot, säilytysaika ja aineiston käyttöoikeudet. Kuvatallennukseen voivat tilanteesta riippuen vaikuttaa lisäksi työelämän tietosuojalain kameravalvontaa koskevat säännökset.
Kokouskäytössä toimiva lähtökohta on ennakolta määritelty käyttötapa. Osallistujien pitää voida tietää, käytetäänkö kameraa, mikrofonia, tallennusta, puheentunnistusta tai tekoälyavustajaa ja mitä syntyvälle aineistolle tapahtuu.
Kameran, mikrofonin, pilvitallennuksen ja tekoälytoimintojen asetuksia käsitellään tarkemmin Niteizen oppaassa AI-lasien yksityisyysasetukset: tarkistuslista kameralle, mikrofonille ja pilvitallennukselle.
Asiakastilat ja vierailijat
Asiakkaalle AI-lasit voivat näyttäytyä kameran ja mikrofonin sisältävänä laitteena, jonka toimintaa hän ei tunne. Työntekijälle sama laite voi olla työohjeiden tai etätuen väline.
Työpaikan kannattaa määritellä etukäteen, milloin kameraa, mikrofonia, etäyhteyttä tai tallennusta käytetään asiakastilanteessa ja miten käytöstä kerrotaan. Reaaliaikainen etäyhteys ja pysyvä tallenne ovat tietojen käsittelyn kannalta erilaisia ratkaisuja.
Kamerallisten älylasien käyttöä muiden ihmisten ympärillä käsitellään tarkemmin Niteizen oppaassa Kameralliset älylasit julkisissa tiloissa: missä käyttö on luontevaa ja missä se vaatii harkintaa?
Luottamuksellinen tieto ja liikesalaisuudet AI-lasien näkökentässä
AI-lasien kamera seuraa käyttäjän näkökenttää. Työtehtävän kohteen lisäksi samaan näkymään voi osua tietokoneen näyttö, asiakirja, valkotaulu, asiakkaan nimi, henkilöstölista, suunnittelupiirustus tai vielä julkaisematon tuote.
Liikesalaisuuslain 2 §:ssä liikesalaisuuden määritelmä perustuu kolmeen keskeiseen edellytykseen. Tieto ei ole yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa, sillä on salaisuutensa vuoksi taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa ja sen laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin tiedon suojaamiseksi.
AI-lasien käytössä tietoturva ulottuu tämän vuoksi itse laitetta laajemmalle. Organisaation kannattaa määritellä tilat ja aineistot, jotka suojataan kuvaamiselta tai ulkoiselta tiedonkäsittelyltä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tuotekehitystilat, henkilöstöasioita käsittelevät tilat ja ympäristöt, joissa näkyy asiakastietoja tai muuta luottamuksellista aineistoa.
Tekninen mahdollisuus käyttää kameraa kertoo laitteen ominaisuudesta. Organisaation tiedonluokittelu- ja tietoturvasäännöt määrittävät, missä ympäristössä ominaisuuden käyttäminen sopii työtehtävään.
Tekoälyavustajan tiedonkäsittely pitää selvittää ennen työkäyttöä
Tekoälyavustaja muodostaa kameran ja mikrofonin rinnalle uuden tietovirran. Työntekijä voi pyytää tekoälyltä esimerkiksi käännöstä, ohjetta, tunnistusta tai tiivistystä, jolloin palveluun voi toiminnosta riippuen siirtyä tekstiä, ääntä, kuvaa tai muuta tilanteeseen liittyvää tietoa.
Organisaation pitää selvittää, mikä palvelu käsittelee tiedot, missä käsittely tapahtuu, kuinka kauan tietoja säilytetään, käytetäänkö alihankkijoita tai sisältöä palvelun kehittämiseen ja siirtyykö henkilötietoja Euroopan talousalueen ulkopuolelle. Henkilötietojen kohdalla arvioidaan lisäksi käsittelyn oikeusperuste ja osapuolten tietosuojaroolit. Liikesalaisuuksien ja muun luottamuksellisen aineiston kohdalla merkitystä saavat palveluntarjoajan sopimusehdot sekä organisaation omat tietoturva- ja tiedonluokittelusäännöt.
Kuluttajille suunnatun tekoälypalvelun ja organisaation hyväksymän yrityspalvelun tiedonkäsittelyn ehdot voivat poiketa toisistaan. Työntekijän pitää tämän vuoksi tietää, mitä tietoja hyväksyttyyn tekoälypalveluun voidaan viedä.
EU:n tekoälyasetuksen kannalta käyttötarkoituksella on keskeinen merkitys. Asetus kieltää pääsääntöisesti tekoälyjärjestelmien käyttämisen henkilön tunteiden päättelemiseen työpaikalla, lukuun ottamatta lääketieteellisiin tai turvallisuuteen liittyviin syihin tarkoitettuja järjestelmiä.
Asetuksen liitteessä III puolestaan määritellään työelämään liittyviä korkean riskin käyttötapauksia. Niihin kuuluvat tietyin edellytyksin esimerkiksi rekrytointiin ja henkilöstön valintaan sekä työntekijöiden seurantaan ja arviointiin tarkoitetut tekoälyjärjestelmät. Järjestelmän oikeudellinen luokittelu ratkaistaan sen konkreettisen käyttötarkoituksen ja asetuksen soveltamisedellytysten perusteella.
Työohjeen näyttäminen tai etäasiantuntijan tukeminen on siten olennaisesti erilainen käyttötapa kuin tekoälyjärjestelmä, jonka tarkoituksena on arvioida työntekijän käyttäytymistä tai suoriutumista.
Tallentamisen ja työntekijän seurannan rajat
Kuva- ja äänitallenteet lisäävät tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä velvoitteita verrattuna tilanteeseen, jossa laseja käytetään esimerkiksi työohjeiden näyttämiseen. Ennen tallentamista organisaation pitää määritellä tallennuksen tarkoitus, oikeusperuste, säilytyspaikka, käyttöoikeudet ja poistaminen.
Työelämän tietosuojalain 17 § sisältää varsinaista kameravalvontaa koskevan erityisen säilytyssäännön. Kameravalvonnan tallenteet on hävitettävä niiden käytyä tarpeettomiksi ja lähtökohtaisesti viimeistään vuoden kuluttua tallentamisen päättymisestä. Laissa säädetään tilanteista, joissa tallennetta voidaan säilyttää tätä pidempään.
Vuoden määräaikaa ei sovelleta automaattisesti kaikkiin AI-laseilla tehtyihin tallenteisiin. Ensin pitää arvioida, kuuluuko kyseinen käyttötapa työelämän tietosuojalain kameravalvontasäännösten piiriin.
Erityisen tarkka arviointi tarvitaan, jos lasien tuottamaa kuvaa, ääntä tai muuta työntekijään yhdistettävää tietoa käytetään hänen toimintansa seurantaan tai arviointiin. Työpaikan ohjeissa kannattaa tämän vuoksi pitää selvä raja työn tekemistä tukevan AI-lasijärjestelmän ja työntekijää seuraavan tai arvioivan järjestelmän välillä.
Rajattu käyttöönotto auttaa tunnistamaan ongelmat
AI-lasien käyttöönotto on helpompi arvioida, kun kokeilu rajataan yhteen todelliseen työtehtävään. Etäasiantuntijan tuki huoltotyössä muodostaa esimerkiksi selkeämmän käyttötarkoituksen kuin yleinen lupa käyttää kamerallisia AI-laseja kaikkialla työpäivän aikana.
Ennen kokeilua määritellään käyttäjäryhmä, työtehtävä, käyttötilat, hyväksytyt sovellukset ja sallitut toiminnot. Samalla selvitetään henkilötietojen käsittely, palveluntarjoajat, tallennus, tietoturva ja mahdolliset yhteistoiminta- tai kuulemismenettelyt. Käytön pitää olla riittävän läpinäkyvää työntekijöille, asiakkaille ja muille tiloissa oleville ihmisille, jotta he pystyvät hahmottamaan, mitä laite tilanteessa tekee.
Laajemman kokonaisuuden AI-lasien ja XR-laitteiden tietosuojasta ja vastuullisesta käytöstä kokoaa Niteizen pääopas Yksityisyys, turvallisuus ja vastuullinen käyttö AI-laseissa ja XR-laitteissa.
Käytännön tarkistuslista työpaikalle
| Tarkista | Mitä pitää selvittää? |
| Käyttötarkoitus | Mitä työtehtävää AI-lasit tukevat ja mitä tietoa siihen tarvitaan? |
| Henkilötiedot | Keitä koskevaa tietoa kamera, mikrofoni tai sovellus käsittelee? |
| Oikeusperuste | Millä GDPR:n mukaisella perusteella henkilötietoja käsitellään? |
| Työntekijän yksityisyys | Voiko järjestelmä seurata tai arvioida työntekijän toimintaa? |
| Yhteistoiminta | Edellyttääkö käyttöönotto yhteistoimintaa, vuoropuhelua tai kuulemista? |
| Tekoälypalvelu | Missä tietoja käsitellään ja miten palveluntarjoaja käyttää niitä? |
| Luottamuksellinen tieto | Voiko kamera, mikrofoni tai tekoälypyyntö sisältää liikesalaisuuksia? |
| Tallentaminen | Mitä tallennetaan, kuka pääsee aineistoon ja milloin se poistetaan? |
Mitä työpaikan kannattaa muistaa?
AI-lasit voivat olla hyödyllinen työväline, kun niiden tehtävä ja käytön rajat on määritelty. Etätuki, työohjeiden näyttäminen ja rajattu dokumentointi muodostavat hyvin erilaisen käyttötavan kuin työntekijän jatkuva seuraaminen tai tekoälyyn perustuva suoriutumisen arviointi.
Työpaikan AI-lasien käyttöä kannattaa tarkastella kolmesta suunnasta. Lainsäädäntö määrittää henkilötietojen käsittelyn oikeudelliset rajat. Organisaation tietoturva suojaa henkilötietoja, luottamuksellista aineistoa ja liikesalaisuuksia. Vastuullinen käyttötapa tekee lasien toiminnasta ennakoitavaa työntekijöille, asiakkaille ja muille ihmisille.
Toimiva käyttöönotto alkaa käyttötarkoituksesta ja tietovirtojen selvittämisestä. Niiden perusteella voidaan määritellä oikeusperusteet, sallitut toiminnot ja työpaikan käytännön säännöt.
Lisätietoja
Finlex – Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004