Kirjoittaja: Elina Koski
Kameralliset älylasit mahdollistavat valokuvaamisen, videokuvauksen ja tekoälytoimintojen käytön suoraan käyttäjän näkökulmasta. Samalla ne herättävät kysymyksiä yksityisyydestä, kuvaamisen havaittavuudesta ja siitä, missä tilanteissa lasien käyttö on sallittua.
Suomessa käyttöä ohjaavat rikoslaki, tietosuojasääntely sekä koulujen ja muiden tilojen omat säännöt. Syksyllä 2026 aihe on noussut entistä ajankohtaisemmaksi. Opetushallitus on täsmentänyt älylasien käyttörajoituksia kouluissa, ja Euroopan tietosuojaneuvosto on julkaissut uuden kannanoton kuvaamisen havaittavuudesta.
Tässä oppaassa tarkastellaan kamerallisten älylasien käyttöä julkisissa tiloissa, kouluissa, työpaikoilla ja muissa arjen ympäristöissä. Keskeistä on erottaa lain sallima toiminta, tilakohtaiset käyttörajoitukset ja vastuullinen kuvaaminen.
Miksi kamerallisilla älylaseilla kuvaaminen poikkeaa puhelimesta?
Puhelimella kuvattaessa käyttäjä nostaa laitteen esiin ja suuntaa kameran kohteeseen. Kamerallisten älylasien kamera puolestaan seuraa käyttäjän pään suuntaa, jolloin kuvaaminen voi näyttää ulkopuoliselle tavalliselta katsekontaktilta.
Ero vaikuttaa siihen, kuinka helposti muut ihmiset havaitsevat kuvaamisen. Älylasien merkkivalo voi kertoa tallennuksesta, mutta sen tunnistaminen edellyttää, että sivullinen huomaa valon ja tuntee sen merkityksen.
Tekoälytoiminnot tuovat tilanteeseen uuden ulottuvuuden. Laseilla voidaan esimerkiksi tulkita vieraskielistä tekstiä, tunnistaa rakennuksia tai pyytää tekoälyä kuvailemaan kameran näkymää. Käyttötavasta riippuen käsiteltäväksi voi päätyä myös ympärillä oleviin ihmisiin liittyviä tietoja.
Kuvaamisen havaittavuus, henkilötietojen käsittely ja käyttäjän toiminta vaikuttavat yhdessä siihen, miten älylasien käyttö ympäristössä koetaan.
Mitä Suomen laki sanoo älylaseilla kuvaamisesta?
Suomessa kamerallisten älylasien käyttöön sovelletaan samoja kuvaamista, äänen tallentamista ja henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä kuin muihinkin vastaaviin laitteisiin.
Keskeinen säädös on rikoslain 24 luku, jossa säädetään yksityisyyden, rauhan ja kunnian suojaan liittyvistä rikoksista.
Salakatselu suojaa yksityisiä tiloja
Rikoslain 24 luvun 6 § salakatselusäännös koskee oikeudetonta teknisellä laitteella tapahtuvaa henkilön katselua tai kuvaamista esimerkiksi kotirauhan suojaamassa paikassa, käymälässä tai pukeutumistilassa.
Säännös ulottuu tietyissä tilanteissa myös yleisöltä suljettuihin rakennuksiin, huoneistoihin ja aidattuihin piha-alueisiin, kun kuvaaminen loukkaa henkilön yksityisyyttä.
Tämän vuoksi esimerkiksi pukuhuoneessa tai käymälässä tapahtuva kuvaaminen kuuluu oikeudellisesti eri tilanteeseen kuin tavanomainen maisemakuvaus julkisessa puistossa.
Salakatselusta voidaan tuomita sakkoa tai enintään vuosi vankeutta.
Salakuuntelu koskee myös älylasien mikrofoneja
Rikoslain 24 luvun 5 § suojaa tietyissä tilanteissa keskusteluja, puhetta ja muuta ääntä oikeudettomalta tekniseltä kuuntelulta tai tallentamiselta.
Kotirauhan ulkopuolella arvioinnissa on merkitystä erityisesti sillä, onko keskustelu tarkoitettu ulkopuolisten tietoon ja onko puhujalla ollut syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan sen.
Älylasien mikrofonit voivat tallentaa käyttäjän lähellä käytävää keskustelua samalla, kun kamera kuvaa ympäristöä. Kameran ja mikrofonin käyttöä arvioidaan tämän vuoksi erikseen.
Salakuuntelusta voidaan tuomita sakkoa tai enintään vuosi vankeutta.
Kuvan julkaiseminen arvioidaan erikseen
Julkisella paikalla kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua, kun toiminta täyttää sovellettavan lainsäädännön vaatimukset. Tallenteen myöhempi julkaiseminen muodostaa oman oikeudellisen kysymyksensä.
Rikoslain 24 luvun 8 § käsittelee yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä. Säännös voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun henkilön yksityiselämään kuuluvaa kuvaa tai tietoa levitetään laajalle yleisölle tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.
Rikoslain 24 luvun 9 § puolestaan koskee kunnianloukkausta. Kuvan tai videon yhteydessä esitetty valheellinen väite tai toista halventava ilmaisu voi täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.
Näiden rikosten perusmuotojen rangaistuksena on sakko. Törkeissä tekomuodoissa enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta.
Kuvaamisen, tallenteen säilyttämisen ja julkaisemisen laillisuus arvioidaan erikseen. Kuvattavan suostumus on yksi arvioinnissa huomioitava tekijä, mutta oikeudellinen arvio perustuu aina sovellettavaan sääntelyyn ja tilanteen olosuhteisiin.
Missä kamerallisten älylasien käyttö on yleensä luontevaa?
Kameralliset älylasit sopivat erityisesti tilanteisiin, joissa kuvaaminen kuuluu muutenkin ympäristön tavanomaiseen toimintaan. Matkailu, luontoretket, nähtävyydet ja monet yleisötapahtumat ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Kuvaamisen kohteella on kuitenkin merkitystä. Kaupunkimaiseman tallentaminen ja yksittäisen tuntemattoman henkilön pitkäkestoinen kuvaaminen ovat hyvin erilaisia tilanteita, vaikka molemmat tapahtuisivat julkisella paikalla.
Ravintoloissa, museoissa, kauppakeskuksissa, konserteissa ja liikuntatiloissa käyttöön voivat vaikuttaa tilan haltijan tai tapahtuman järjestäjän antamat kuvausohjeet. Näissä ympäristöissä on syytä huomioida myös muiden asiakkaiden ja työntekijöiden yksityisyys.
Terveydenhuollon tiloissa käsitellään usein arkaluonteisia henkilötietoja. Esimerkiksi sairaalan aulan yleiskuvan ottaminen ja potilaan vastaanottotilanteen tallentaminen poikkeavat toisistaan sekä tietojen luonteen että yksityisyyden suojan näkökulmasta.
Käyttöympäristön lisäksi ratkaisevia ovat kuvaamisen tarkoitus, tallenteen sisältö ja sen myöhempi käyttö.
Euroopan tietosuojaneuvosto korostaa älylasien merkkivalojen havaittavuutta
Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB) julkaisi 13.10.2026 älylaseja koskevan kannanoton 1/2026. Siinä tarkastellaan älylasien henkilötietojen käsittelyä sekä valmistajien, palveluntarjoajien ja käyttäjien vastuita.
Kannanoton keskeinen havainto koskee kuvaamisen havaittavuutta. Tavallisia silmälaseja muistuttavien laitteiden kamerat ja mikrofonit voivat käsitellä henkilötietoja tavalla, jota sivulliset tunnistavat vaikeasti.
Tietosuojaneuvoston mukaan valmistajien ja henkilötietojen käsittelystä vastaavien toimijoiden tulisi hyödyntää useita toisiaan täydentäviä ilmoitusmenetelmiä.
Millaisia merkkivaloja ja ilmoituksia älylaseihin suositellaan?
Tietosuojaneuvosto nostaa esiin neljä ratkaisua:
- Selvästi havaittavat merkkivalot. Valon tulisi näkyä erilaisissa valaistusolosuhteissa ja olla aktiivisena riittävän pitkään, jotta sivullinen ehtii havaita kuvaamisen tai tallennuksen. Ilmoitustapa voi vaihdella toiminnon mukaan. Tallentaminen tulisi estää merkkivalon ollessa peitettynä.
- Äänimerkit ja äänikomennot. Esimerkiksi valokuvan ottamisesta kuuluva merkki tai ääneen annettava kuvauskomento voi parantaa toiminnan havaittavuutta.
- Puhelimeen välittyvät ilmoitukset. Tulevaisuudessa älylasit voisivat lähettää lähellä oleviin laitteisiin tiedon käynnissä olevasta tallennuksesta. Ratkaisun tulee samalla suojata käyttäjän yksityisyyttä.
- Lasien tunnistettava rakenne. Laitteen ulkoasu voi auttaa sivullisia erottamaan kameralliset älylasit tavallisista silmälaseista.
Tietosuojaneuvosto korostaa ilmoitusmenetelmien luotettavuutta sekä sitä, että niiden kiertämisen tulisi olla mahdollisimman vaikeaa.
Kannanotto on alustavaa viranomaisohjausta voimassa olevan tietosuojasääntelyn soveltamiseen. Sen suositukset kuvaavat, millaisia teknisiä ratkaisuja valmistajien tulisi kehittää. Sitovat tietosuojavelvoitteet perustuvat sovellettavaan lainsäädäntöön.
Miten nykyiset älylasit ilmoittavat kuvaamisesta?
Meta käyttää AI-laseissaan kuvaamisesta kertovaa merkkivaloa. Valmistajan heinäkuussa 2026 julkaiseman selvityksen mukaan valo ilmoittaa käyttäjän omaan kuvakirjastoon tallennettavista valokuvista ja videoista.
Toisen sukupolven ja uudempien Meta AI -lasien kameratoiminto on suunniteltu estymään, kun laite havaitsee merkkivalon peittämisen. Meta on lisäksi kehittänyt toiminnan estoa merkkivaloon kohdistuvien muutosten tunnistamiseksi.
Merkkivalojen ja tekoälytoimintojen toimintatavat vaihtelevat laitteittain. Esimerkiksi kameran näkymää hyödyntävän tekoälyavustajan toiminta ja tavallisen videon tallentaminen voivat käyttää erilaisia ilmoituskäytäntöjä.
Teknisten ilmoitusten rinnalla käyttäjän avoin toiminta on edelleen tärkeää. Erityisesti keskusteluissa, pienissä seurueissa ja henkilökohtaisissa tilanteissa kuvaamisesta kertominen suoraan muille antaa heille mahdollisuuden arvioida tilannetta.
Lähde: Meta, Meta’s AI Glasses: Your Questions Answered, 7.7.2026.
Älylasit kouluissa: Suomen laki rajoittaa käyttöä
Kamerallisten älylasien käyttö kouluissa herättää erityisiä kysymyksiä oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan yksityisyydestä.
Suomessa käyttörajoitukset määräytyvät koulutusmuodon mukaan.
Perusopetuksessa älylasien käyttö on lähtökohtaisesti kielletty oppitunneilla
Perusopetuslain 29 §:ään elokuussa 2025 voimaan tullut muutos rajoittaa puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla.
Opetushallitus täsmensi 3.9.2026 julkaisemassaan tiedotteessa, että älylasit kuuluvat perusopetuslain tarkoittamiin mobiililaitteisiin.
Älylasien käyttö oppitunnilla voidaan sallia opettajan luvalla oppimistarkoitukseen tai rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon tai apuvälineenä.
Opetushallitus suosittelee lisäksi, että koulut kieltäisivät oppilaiden omien älylasien käytön koko koulupäivän ajaksi. Suositus koskee oppituntien lisäksi välitunteja, ruokailua ja siirtymisiä. Koulut määrittelevät opetuksen ulkopuolisen ajan käyttöä koskevat rajoitukset järjestyssäännöissään.
Käyttörajoituksilla pyritään suojaamaan oppilaiden ja henkilökunnan yksityisyyttä sekä ylläpitämään turvallista opiskeluympäristöä.
Opetushallitus kehottaa koulutuksen järjestäjiä viestimään huoltajille, että oppilaan ainoiksi silmälaseiksi kannattaa valita tavalliset silmälasit. Näin älylasien käyttörajoitukset voidaan toteuttaa ilman, että oppilaan näkemiseen tarvittavat lasit jäävät pois käytöstä.
Lähteet: Opetushallituksen tiedote 3.9.2026 ja perusopetuslaki 628/1998, 29 §.
Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sovelletaan omia järjestyssääntöjä
Toisen asteen koulutuksessa mobiililaitteiden käyttöä säädellään eri tavalla kuin perusopetuksessa.
Koulutuksen järjestäjä voi määrätä järjestyssäännöissään esimerkiksi älylasien häiritsevän käytön rajoittamisesta opetuksen aikana. Opiskelijoiden tulee huomioida oppilaitoksen ohjeet sekä muiden henkilöiden yksityisyyttä suojaava lainsäädäntö.
Älylasit voivat soveltua myös opetuskäyttöön, esimerkiksi työvaiheiden havainnollistamiseen tai ohjattuihin oppimistehtäviin. Tällöin oppilaitoksen on huolehdittava käyttötarkoituksen mukaisesta henkilötietojen käsittelystä ja asianmukaisista toimintatavoista.
Lähde: Opetushallitus, Puhelimen ja muun mobiililaitteen käytön säännöt koulussa.
Lasten tapahtumissa ja harrastuksissa huomioidaan muiden osallistujien yksityisyys
Lasten harrastukset, juhlat, retket ja urheilutapahtumat ovat tilanteita, joissa kamerallisten älylasien käyttö vaatii erityistä huomiota.
Oman lapsen kuvaaminen henkilökohtaiseen käyttöön eroaa muiden lasten järjestelmällisestä tallentamisesta tai kuvien julkaisemisesta laajalle yleisölle.
Euroopan tietosuojaneuvoston lokakuussa 2026 julkaisema kannanotto korostaa lasten erityistä asemaa. Lasten mahdollisuudet havaita kamerallisten älylasien toimintaa ja arvioida henkilötietojen käsittelyn seurauksia voivat olla aikuisia rajallisemmat.
Harrastuksen järjestäjän kuvausohjeet, kuvaamisen tarkoitus ja tallenteiden myöhempi käyttö muodostavat perustan harkinnalle. Lapsia esittävien tallenteiden julkaiseminen edellyttää erityistä huolellisuutta.
Lasten omaa virtuaali- ja lisätyn todellisuuden laitteiden käyttöä käsitellään tarkemmin Niteize.fi oppaassa Lasten ja nuorten VR- ja XR-lasit: mitä vanhemman kannattaa tietää?.
Älylasit työpaikalla: käyttötarkoitus ja tietosuoja ratkaisevat
Kameralliset älylasit voivat helpottaa huoltotöitä, etätukea, koulutusta ja työvaiheiden dokumentointia. Samalla niiden kameraan tai mikrofoniin voi päätyä työntekijöitä, asiakkaita, asiakirjoja ja luottamuksellisia keskusteluja.
Työpaikalla henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, oikeusperuste ja vastuut on määriteltävä asianmukaisesti. Työnantajan toteuttamaan kameravalvontaan liittyviä edellytyksiä säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 luvussa.
Työntekijän työtehtävässään käyttämä kamerallinen älylasi ja työnantajan toteuttama henkilöstön kameravalvonta ovat oikeudellisesti erilaisia tilanteita. Käyttötarkoitus ja toteutustapa vaikuttavat sovellettaviin vaatimuksiin.
Työpaikkojen käytännön tilanteita, henkilötietojen suojaa ja luottamuksellisen aineiston käsittelyä tarkastellaan perusteellisemmin Niteize.fi oppaassa AI-lasit työpaikalla: tietosuoja, kokoukset ja luottamuksellinen tieto.
Mikrofonit ja tekoälytoiminnot laajentavat tietosuojan kysymyksiä
Älylasien tietosuojan arviointi ulottuu varsinaista kuvaamista pidemmälle. Laitteen mikrofoni voi osallistua puheluihin, äänikomentojen tunnistamiseen, videokuvaukseen tai tekoälyavustajan toimintaan.
Kameran näkymää hyödyntävä tekoäly voi puolestaan käsitellä ympäristöstä tunnistettavia henkilöitä, tekstejä ja muita tietoja. Toiminnoista riippuen aineistoa voidaan käsitellä laitteessa tai välittää valmistajan palveluun.
Euroopan tietosuojaneuvosto korostaa, että valmistajilla ja sovelluspalvelujen tarjoajilla on omat tietosuojavelvoitteensa silloin, kun ne toimivat henkilötietojen käsittelystä vastaavina tahoina. Käyttäjän toiminta ja valmistajan vastuu muodostavat erilliset arvioitavat kokonaisuudet.
Laitteen käyttöönotossa on hyödyllistä tarkistaa erityisesti kameran ja mikrofonin käyttöoikeudet, tekoälypalvelujen tiedonkäsittely sekä tallenteiden säilytysasetukset.
Aihetta käsitellään tarkemmin Niteize.fi oppaassa AI-lasien yksityisyysasetukset: tarkistuslista kameralle, mikrofonille ja pilvitallennukselle.
Norja valmistelee tekoälylasien käyttörajoituksia julkisiin tiloihin
Norjan hallitus ilmoitti 5.10.2026 valmistelevansa väliaikaista tekoälylasien käyttökieltoa valittuihin ympäristöihin. Samalla hallitus kertoi suunnittelevansa asiantuntijaryhmää arvioimaan pidemmän aikavälin sääntelytarpeita.
Mahdollisiksi rajoitusten kohteiksi mainittiin muun muassa koulut, päiväkodit, museot, puistot, rannat, kauppakeskukset, terveydenhuollon tilat sekä liikuntapaikat, joissa on pukuhuoneita tai peseytymistiloja.
Norjan hallitus selvittää, millaisia laitteita mahdollinen kielto koskisi ja millaisia poikkeuksia esimerkiksi apuvälinekäyttöä varten tarvittaisiin.
Lokakuussa 2026 kyse on hallituksen ilmoittamasta lakiehdotuksen valmistelusta. Mahdollisen kiellon lopullinen sisältö ja voimaantulo riippuvat jatkovalmistelusta.
Norjan ratkaisu osoittaa, että kamerallisten älylasien yleistyminen on nostanut julkisten tilojen käyttörajoitukset osaksi eurooppalaista sääntelykeskustelua.
Lähde: Norjan hallitus, Vil innføre midlertidig forbud mot KI-briller, 5.10.2026.
Tarkistuslista kamerallisten älylasien käyttöön
Ennen kameran, mikrofonin tai tekoälytoiminnon käyttöä on hyödyllistä arvioida seuraavat asiat.
| Tarkista | Keskeinen kysymys |
| Lainsäädäntö | Onko toiminta tilanteessa sallittua? |
| Tilan säännöt | Mitä kuvaamisesta on ohjeistettu? |
| Koulu tai oppilaitos | Mitä laki ja järjestyssäännöt sallivat? |
| Kuvaamisen havaittavuus | Tunnistavatko muut tallennuksen? |
| Mikrofonin käyttö | Millaisia keskusteluja laite käsittelee? |
| Lasten yksityisyys | Keitä kameran näkökentässä on? |
| Tekoälytoiminnot | Mitä tietoa palveluun välittyy? |
| Tallenteen julkaiseminen | Millaisia yksityisyyden suojaan liittyviä kysymyksiä julkaisuun sisältyy? |
Mitä kamerallisten älylasien käyttäjän kannattaa muistaa?
Kamerallisten älylasien vahvuus on mahdollisuus tallentaa ja käsitellä ympäristöä vaivattomasti. Sama ominaisuus edellyttää käyttäjältä huomiota siihen, miten laitteen toiminta näkyy ympärillä oleville ihmisille.
Suomen lainsäädäntö määrittää oikeudelliset rajat. Koulujen, työpaikkojen ja muiden tilojen säännöt voivat asettaa käyttöön tarkempia rajoituksia. Euroopan tietosuojaneuvoston lokakuussa 2026 julkaisema kannanotto puolestaan korostaa valmistajien vastuuta kehittää ratkaisuja, joiden avulla myös sivulliset voivat havaita henkilötietojen käsittelyn.
Vastuullinen käyttö perustuu tilanteen arviointiin. Kuvaamisen tarkoitus, ympäristö, muiden ihmisten yksityisyys ja tallenteen myöhempi käyttö vaikuttavat siihen, millainen toimintatapa on perusteltu.
Kamerallisten älylasien hyväksyttävyys rakentuu sekä teknisistä tietosuojaratkaisuista että käyttäjän avoimesta ja harkitusta toiminnasta.
Lähteet
Rikoslaki 39/1889, 24 luku. Salakuuntelu 5 §, salakatselu 6 §, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen 8 §, kunnianloukkaus 9 § sekä törkeitä tekomuotoja koskevat säännökset.
Rikoslaki, Finlex
Perusopetuslaki 628/1998, 29 §. Mobiililaitteiden käyttöä koskevat rajoitukset sekä koulujen järjestyssäännöt.
Perusopetuslaki, Finlex
Opetushallitus 3.9.2026. Laki kieltää älylasit oppitunneilla, Opetushallitus suosittelee kieltoa myös muun koulupäivän ajaksi.
Opetushallituksen tiedote
Opetushallitus. Puhelimen ja muun mobiililaitteen käytön säännöt koulussa. Sisältää myös toisen asteen koulutuksen ohjeet.
Opetushallituksen ohje
European Data Protection Board, 13.10.2026. Statement 1/2026 on Smart Glasses. Erityisesti henkilötietojen käsittelystä vastaavien tahojen vastuut ja kohta 3.2 Transparency.
EDPB alkuperäinen kannanotto (PDF)
Meta, 7.7.2026. Meta’s AI Glasses: Your Questions Answered. Valmistajan selvitys tallennuksen merkkivalosta ja siihen liittyvistä suojausominaisuuksista.
Metan julkaisu
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004. Erityisesti työpaikan kameravalvontaa käsittelevä 5 luku.
Työelämän tietosuojalaki, Finlex
Norjan hallitus, 5.10.2026. Vil innføre midlertidig forbud mot KI-briller. Hallituksen ilmoitus valmisteltavista käyttörajoituksista.
Norjan hallituksen tiedote