Kirjoittaja Elina Koski
Tekoälyä hyödyntävät älylasit eli AI-lasit sekä laajennetun todellisuuden XR-laitteet voivat käsitellä käyttäjää ja ympäristöä koskevaa tietoa hyvin monipuolisesti. Kamerat tallentavat kuvia, mikrofonit käsittelevät puhetta ja laitteiden anturit voivat seurata liikettä, katsetta ja ympäröivää tilaa.
Tietosuoja on olennainen osa näiden laitteiden turvallista käyttöä. Käyttäjän kannattaa tietää, mitä tietoa laite kerää, mihin sitä käytetään, missä sitä säilytetään ja millaisia oikeuksia muilla ihmisillä on omiin henkilötietoihinsa.
Suomessa älylasien käyttöä ohjaavat muun muassa EU yleinen tietosuoja-asetus, rikoslaki sekä koulujen ja työpaikkojen käyttöä koskevat säännökset. Euroopan tietosuojaneuvoston lokakuussa 2026 julkaisema kannanotto täydentää kokonaisuutta ajankohtaisilla tulkinnoilla.
Tämä opas kokoaa yhteen AI-lasien ja XR-laitteiden tärkeimmät tietosuoja- ja turvallisuuskysymykset. Samalla se ohjaa Niteize.fi syventäviin oppaisiin, joissa käsitellään tarkemmin laitteiden ominaisuuksia, henkilötietojen käsittelyä ja käyttöä erilaisissa ympäristöissä.
Mitä AI-lasit voivat nähdä, kuulla ja tallentaa?
AI-lasien kamerat ja mikrofonit mahdollistavat valokuvaamisen, videokuvauksen, puhelut, puheohjauksen sekä ympäristöä tulkitsevat tekoälytoiminnot.
Kameraa voidaan käyttää esimerkiksi rakennuksen tunnistamiseen, tekstin lukemiseen tai ympäristön kuvailemiseen. Mikrofoni puolestaan voi vastaanottaa puhekomentoja, välittää keskustelun puheluun tai tallentaa videon ääntä.
Tietosuojan kannalta on tärkeää erottaa toisistaan laitteen tekniset havaintomahdollisuudet, käyttäjän tallentama sisältö ja tekoälytoiminnon käsittelemä tieto.
Tekoäly voi esimerkiksi analysoida kameran näkymää vastatakseen käyttäjän kysymykseen. Tällöin tietoa voidaan käsitellä, vaikka käyttäjä ei tallentaisi tavallista valokuvaa.
Laitteiden toimintatavat vaihtelevat, joten kameran ja mikrofonien todellinen tiedonkäsittely on aina tarkistettava laitekohtaisesti.
Lue tarkemmin: Mitä AI-lasit voivat nähdä, kuulla ja tallentaa?
Minne tallenteet ja muut tiedot siirtyvät?
AI-lasien tiedonkäsittely voi tapahtua itse laseissa, niihin yhdistetyssä puhelimessa tai valmistajan verkkopalvelimilla.
Paikallinen tallennus tarkoittaa, että tieto säilytetään laitteessa. Pilvitallennuksessa tieto puolestaan säilyy palveluntarjoajan verkkopalvelussa.
Tekoälyn käyttämä palvelinkäsittely muodostaa oman kokonaisuutensa. Esimerkiksi kameranäkymään perustuva kysymys voidaan lähettää palvelimelle analysoitavaksi. Samalla tietojen säilyttäminen ja niiden mahdollinen käyttö tekoälyjärjestelmien kehittämiseen määräytyvät palvelun tietosuojakäytäntöjen ja sovellettavan lainsäädännön perusteella.
Laseilla otettu kuva voi sijaita useassa paikassa, jos se siirretään puhelimeen ja varmuuskopioidaan myöhemmin pilvipalveluun.
Tämän vuoksi tietojen poistamista ja säilyttämistä kannattaa tarkastella koko tiedonkäsittelyketjun näkökulmasta.
Lue tarkemmin: Mitä AI-lasien tallenteille ja tiedoille tapahtuu?
Yksityisyysasetukset ja sovellusten käyttöoikeudet
AI-lasien tietosuoja riippuu laitteen lisäksi puhelinsovelluksesta, käyttäjätilistä ja käytettävistä verkkopalveluista.
Sovellus voi pyytää pääsyä esimerkiksi puhelimen mikrofoniin, sijaintiin, kuviin tai muihin tietoihin. Käyttöoikeuksien tarkoitus riippuu sovelluksen ominaisuuksista ja niiden toteutuksesta.
Laitteen käyttöönotossa kannattaa tarkistaa, millaisia oikeuksia sovellus pyytää ja mitkä niistä käyttäjä hyväksyy. Samalla on hyvä selvittää tekoälytoimintojen tiedonkäsittely, tallenteiden säilytys ja mahdollisuudet poistaa tietoja.
Sovelluspäivitykset voivat muuttaa käyttöoikeuksia ja tietosuoja-asetuksia. Niiden säännöllinen tarkistaminen kuuluu laitteen turvalliseen käyttöön.
Lue tarkemmin: AI-lasien yksityisyysasetukset: tarkistuslista kameralle, mikrofonille ja pilvitallennukselle
XR-laitteiden tilan kartoitus ja katseenseuranta
XR on englanninkielisestä ilmaisusta extended reality muodostettu lyhenne. Sillä tarkoitetaan laajennetun todellisuuden tekniikoiden kokonaisuutta, johon kuuluvat esimerkiksi virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus ja niitä yhdistävät ratkaisut.
XR-laitteissa tiedonkäsittely ulottuu usein kamerakuvaa ja ääntä pidemmälle. Laitteen anturit voivat muodostaa tietoa käyttäjän liikkeestä, huoneen rakenteesta, käsien sijainnista ja katseen suunnasta.
Mitä XR-laite tietää ympäröivästä tilasta?
Tilan kartoituksen avulla laite voi tunnistaa esimerkiksi lattian, seinät, kalusteet ja esteet. Näitä tietoja hyödynnetään digitaalisen sisällön sijoittamisessa käyttäjän ympäristöön.
Käsittelyn tuloksena voi syntyä huoneen rakenteita kuvaavaa tietoa, vaikka järjestelmä ei säilyttäisi alkuperäistä kamerakuvaa.
Yksityisyyden kannalta olennaista on selvittää, millaista ympäristötietoa laite muodostaa, kuinka pitkään sitä säilytetään ja mitkä sovellukset voivat käyttää sitä.
Lue tarkemmin: Mitä XR-laite tietää huoneestasi?
Katseenseuranta ja biometriset tiedot
Katseenseurannassa laite arvioi silmien liikettä ja katseen suuntaa. Tietoa voidaan käyttää esimerkiksi käyttöliittymän ohjaamiseen, kuvan muodostamisen tehostamiseen tai käyttäjän toiminnan seuraamiseen virtuaalisessa ympäristössä.
Joissakin laitteissa silmiin liittyviä yksilöllisiä ominaisuuksia hyödynnetään biometriseen tunnistautumiseen. Biometrisellä tunnistautumisella tarkoitetaan henkilöllisyyden varmistamista esimerkiksi silmän iiriksen tai muun yksilöllisen biologisen ominaisuuden perusteella.
Tavallinen katseenseurantatieto ja henkilön yksiselitteiseen tunnistamiseen käytettävä biometrinen tieto ovat oikeudellisesti eri tavoin arvioitavia tietoja. Käsittelyn tarkoitus ja käytetty tekniikka ratkaisevat sovellettavat vaatimukset.
Lue tarkemmin: Katseenseuranta XR-laseissa: miten se toimii ja miksi se on yksityisyyden kannalta merkittävä?
Mitkä lait ohjaavat älylasien käyttöä Suomessa?
Kamerallisiin älylaseihin ja XR-laitteisiin sovelletaan olemassa olevaa lainsäädäntöä. Vaatimukset riippuvat laitteen ominaisuuksista, käyttötarkoituksesta ja siitä, kenen henkilötietoja käsitellään.
Keskeisiä säädöksiä ovat EU yleinen tietosuoja-asetus, Suomen tietosuojalaki, rikoslain yksityisyyttä suojaavat säännökset sekä koulujen ja työpaikkojen toimintaa koskeva lainsäädäntö.
EU yleinen tietosuoja-asetus ja Suomen tietosuojalaki
EU yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR (General Data Protection Regulation) määrittää henkilötietojen käsittelyn keskeiset vaatimukset.
Henkilötietoja ovat esimerkiksi tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti. Älylasien kuvaama tunnistettava ihminen, hänen äänensä tai häneen yhdistettävä sijaintitieto voi kuulua henkilötietoihin.
Tietosuoja-asetus edellyttää soveltamisalaansa kuuluvassa käsittelyssä muun muassa lainmukaista käsittelyperustetta, käyttötarkoituksen määrittelyä, tarpeellisten tietojen rajaamista ja asianmukaista suojaamista.
Tietosuoja-asetuksen soveltaminen riippuu siitä, mihin tarkoitukseen henkilötietoja käsitellään.
Asetuksessa on rajattu puhtaasti henkilökohtainen tai kotitaloutta koskeva toiminta sen soveltamisalan ulkopuolelle. Esimerkiksi perheen yksityiseen käyttöön ottamat kuvat voivat kuulua tämän poikkeuksen piiriin.
Tilanne muuttuu, kun kamerallisia älylaseja käytetään ammatilliseen toimintaan, järjestelmälliseen henkilötietojen käsittelyyn tai esimerkiksi tallenteiden julkaisemiseen avoimelle yleisölle. Tällöin tietosuoja-asetuksen velvoitteet voivat tulla käyttäjälle sovellettaviksi.
Valmistajilla ja palveluntarjoajilla on omat henkilötietojen käsittelyyn liittyvät vastuunsa. Suomen tietosuojalaki 1050/2018 täydentää EU yleistä tietosuoja-asetusta kansallisella tasolla.
Suomen rikoslaki suojaa yksityisyyttä myös älylaseilla kuvattaessa
Rikoslain 24 luku sisältää yksityisyyden, rauhan ja kunnian suojaan liittyviä säännöksiä.
Kamerallisten älylasien kannalta erityisen merkityksellisiä ovat:
- Salakuuntelu, 5 §. Säännös koskee oikeudetonta teknistä kuuntelua tai tallentamista laissa määritellyissä suojatuissa tilanteissa.
- Salakatselu, 6 §. Säännös suojaa esimerkiksi kotirauhan piirissä, käymälässä ja pukeutumistilassa olevia ihmisiä oikeudettomalta tekniseltä katselulta tai kuvaamiselta.
- Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, 8 §. Säännös voi koskea toisen yksityiselämään liittyvän kuvan tai tiedon saattamista laajan yleisön saataville.
- Kunnianloukkaus, 9 §. Säännös voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun kuvattuun henkilöön liitetään laissa tarkoitetulla tavalla valheellisia tai halventavia väitteitä.
Rangaistukset määräytyvät rikoksen tunnusmerkistön ja teon vakavuuden perusteella. Salakuuntelusta ja salakatselusta voidaan tuomita sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen ja kunnianloukkauksen törkeissä tekomuodoissa enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta.
Kuvan ottaminen, äänen tallentaminen ja tallenteen julkaiseminen ovat erillisiä oikeudellisia kysymyksiä. Julkisella paikalla tapahtuva kuvaaminen sekä yksityisyyden suojaan puuttuva tallentaminen tai julkaiseminen arvioidaan niiden omien olosuhteiden perusteella.
Lisätietoja Suomen lainsäädännöstä ja käytännön kuvaustilanteista: Kameralliset älylasit julkisissa tiloissa.
Perusopetuslaki rajoittaa älylasien käyttöä kouluissa
Perusopetuslain 29 § mukaan mobiililaitteiden käyttö oppitunneilla on lähtökohtaisesti kielletty.
Opetushallitus vahvisti 3.9.2026 julkaisemassaan ohjeistuksessa, että älylasit kuuluvat perusopetuslain tarkoittamiin mobiililaitteisiin.
Oppilas voi käyttää älylaseja oppitunnilla opettajan luvalla oppimistarkoitukseen tai rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon tai apuvälineenä.
Opetushallitus suosittelee lisäksi, että koulut rajoittaisivat oppilaiden omien älylasien käyttöä koko koulupäivän ajan, mukaan lukien välitunnit, ruokailu ja siirtymät. Koulut määrittelevät nämä tarkemmat rajoitukset järjestyssäännöissään.
Opetushallitus kehottaa huoltajia huomioimaan käyttörajoitukset silmälasihankinnoissa. Oppilaan tarvitsemien tavallisten silmälasien tulee olla käytettävissä koulupäivän aikana.
Työelämän tietosuojalaki asettaa vaatimuksia työpaikkakäytölle
Työpaikoilla AI-laseja voidaan käyttää esimerkiksi huoltotöissä, etätuessa, koulutuksessa ja työvaiheiden dokumentoinnissa.
Kameraan voi kuitenkin päätyä työntekijöitä, asiakkaita, asiakirjoja ja yrityksen luottamuksellisia tietoja. Mikrofonin kautta voidaan käsitellä keskusteluja, joihin liittyy henkilötietoja tai liikesalaisuuksia.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 sisältää muun muassa työnantajan kameravalvontaa koskevia vaatimuksia.
Lain 16 § määrittää työnantajan kameravalvonnan edellytyksiä. Pykälä 17 puolestaan koskee kameravalvonnan avoimuutta ja työntekijöiden yksityisyyden huomioimista.
Työtehtävään käytettävän kamerallisen älylasin oikeudellinen arviointi riippuu sen käyttötarkoituksesta. Työn suorittamista tukevan etäkuvayhteyden ja työnantajan toteuttaman henkilöstövalvonnan välillä on olennainen ero.
Työnantajan on määriteltävä henkilötietojen käsittelyä koskevat vastuut ja varmistettava, että käytössä olevat toimintatavat täyttävät sovellettavan lainsäädännön vaatimukset.
Lue tarkemmin: AI-lasit työpaikalla: tietosuoja, kokoukset ja luottamuksellinen tieto
Euroopan tietosuojaneuvoston uusi älylaseja koskeva kannanotto 2026
Euroopan tietosuojaneuvosto eli EDPB (European Data Protection Board) julkaisi 13.10.2026 älylaseja koskevan kannanoton 1/2026.
Kannanotossa tarkastellaan kamerallisten ja tekoälyä hyödyntävien älylasien henkilötietojen käsittelyä. Erityistä huomiota kiinnitetään kuvaamisen havaittavuuteen, sivullisten oikeuksiin ja valmistajien tietosuojavastuisiin.
Tietosuojaneuvoston mukaan älylasien ulkonäkö voi vaikeuttaa sen havaitsemista, milloin kameralla tai mikrofonilla käsitellään henkilötietoja. Ongelma korostuu tilanteissa, joissa sivullinen ei tiedä osallistuvansa tallennukseen tai tekoälytoiminnon käsittelyyn.
Merkkivalojen ja äänimerkkien tulee tehdä tallennuksesta havaittavaa
Tietosuojaneuvosto kehottaa valmistajia kehittämään ratkaisuja, joiden avulla sivulliset voivat tunnistaa älylasien käyttämän tallennuksen ja muun henkilötietojen käsittelyn.
Kannanotossa suositellaan muun muassa:
- Selvästi havaittavia merkkivaloja, jotka toimivat erilaisissa valaistusolosuhteissa.
- Äänimerkkejä tai ääneen annettavia komentoja, jotka voivat tehdä kuvaamisesta havaittavampaa.
- Tallennustilanteista kertovia ilmoituksia esimerkiksi lähellä oleviin puhelimiin.
- Laitteiden muotoilua, joka auttaa erottamaan kameralliset älylasit tavallisista silmälaseista.
Tietosuojaneuvosto korostaa ilmoitusmenetelmien luotettavuutta. Tallennuksesta kertovan merkkivalon peittäminen tulisi estää siten, että tallentaminen keskeytyy tai estyy. Ilmoitusratkaisujen tulee toimia johdonmukaisesti ja olla vaikeasti kierrettävissä.
Valmistajilla ja palveluntarjoajilla on oma tietosuojavastuunsa
Kannanotto painottaa, että valmistajan ja siihen liittyvän sovelluspalvelun vastuut määräytyvät niiden oman henkilötietojen käsittelyn perusteella.
Kun valmistaja tai palveluntarjoaja määrittää henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot, sen on täytettävä rekisterinpitäjälle kuuluvat velvoitteet.
Käyttäjän antama ilmoitus kuvaamisesta ei sellaisenaan korvaa valmistajan tai palveluntarjoajan omia tietosuojavelvoitteita.
Euroopan tietosuojaneuvoston kannanotto sisältää alustavaa ohjausta voimassa olevan tietosuojalainsäädännön soveltamisesta ja suosittelee teknisten ratkaisujen kehittämistä. Se ei muodosta uutta, kaikkia älylaseja koskevaa yhdenmukaista merkkivalojen kirkkausvaatimusta.
Lähde: Euroopan tietosuojaneuvosto, Statement 1/2026 on Smart Glasses, 13.10.2026, erityisesti kohta 3.2, Transparency.
Kamerallisten älylasien käyttö muiden ihmisten seurassa
Kamerallisten älylasien yksityisyysvaikutukset koskevat käyttäjän lisäksi hänen ympärillään olevia ihmisiä.
Esimerkiksi puhelimella kuvaaminen on tavallisesti helppo tunnistaa laitteen asennosta ja käyttäjän liikkeistä. Älylasien kameran suunta seuraa käyttäjän pään liikettä, jolloin kuvaamisen aloittaminen voi jäädä sivulliselta huomaamatta.
Julkinen puisto, työpaikan kokoushuone, ravintola ja yksityinen koti muodostavat hyvin erilaiset käyttötilanteet.
Lainsäädännön lisäksi käyttöön vaikuttavat tilan omat säännöt sekä muiden ihmisten mahdollisuus tunnistaa kameran ja mikrofonin toiminta.
Vastuullinen käyttäjä arvioi tilanteen ennen kuvaamisen aloittamista. Erityistä harkintaa tarvitaan lasten seurassa, yksityisissä keskusteluissa ja ympäristöissä, joissa käsitellään henkilökohtaisia tai luottamuksellisia tietoja.
Avoimuus tukee luottamusta. Kuvaamisesta kertominen suoraan antaa muille ihmisille mahdollisuuden suhtautua tilanteeseen tietoisesti.
Lue tarkemmin: Älylasien sosiaalinen hyväksyttävyys: miten uusi teknologia ansaitsee ihmisten luottamuksen?
Lasten ja nuorten VR- ja XR-laitteiden turvallinen käyttö
Virtuaalitodellisuudella eli VRä tarkoitetaan tekniikkaa, jossa käyttäjä näkee lasien kautta digitaalisen ympäristön.
Laitteita käytetään esimerkiksi pelaamiseen, liikuntaan, oppimiseen ja sosiaalisiin virtuaaliympäristöihin.
Lasten ja nuorten käytössä turvallisuuteen vaikuttavat erityisesti laitteen ikäsuositukset, sisältöjen sopivuus, käyttöaika, sosiaaliset toiminnot sekä aikuisen mahdollisuudet hallita asetuksia.
Virtuaalitodellisuudessa huomio voi keskittyä voimakkaasti digitaaliseen ympäristöön. Fyysisen käyttötilan esteettömyys on tämän vuoksi tärkeää. Huonekalut, johdot ja muut lähellä olevat esineet on huomioitava ennen käytön aloittamista.
Perhekäytössä kannattaa tarkistaa valmistajan tarjoamat lapsi- ja perheasetukset, sovellusten käyttöoikeudet sekä mahdollisuudet rajoittaa ostoksia ja yhteydenpitoa muihin käyttäjiin.
Lue tarkemmin: Lasten ja nuorten VR- ja XR-lasit: mitä vanhemman kannattaa tietää?
Tietosuoja kuuluu AI-lasien ja XR-laitteiden valintaan
Tietosuoja ja turvallisuus ovat osa laitteen laatua siinä missä kuvanlaatu, käyttömukavuus ja tekniset ominaisuudet.
Ennen hankintaa on hyödyllistä selvittää, miten valmistaja käsittelee kuvia, ääntä, sijaintia, katsetietoa ja muita laitteen muodostamia tietoja.
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää tallenteiden sijaintiin, sovellusten käyttöoikeuksiin, tekoälypalvelujen tiedonkäsittelyyn ja tietojen poistomahdollisuuksiin.
Hyvin suunniteltu laite tarjoaa selkeät asetukset, tarkoituksenmukaiset suojaukset ja ymmärrettävät tiedot henkilötietojen käsittelystä.
Niteize.fi AI-lasien ja XR-laitteiden tietosuojan tarkistuslista auttaa vertailemaan näitä ominaisuuksia ennen hankintapäätöstä.
Yhteenveto: tietosuoja ja vastuullinen käyttö täydentävät toisiaan
AI-lasit ja XR-laitteet tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia kuvaamiseen, viestintään, oppimiseen ja digitaalisen sisällön käyttämiseen.
Niiden tietosuoja muodostuu laitteen teknisistä ominaisuuksista, sovelluksista, verkkopalveluista sekä henkilötietojen käsittelyä ohjaavista säännöksistä.
Suomessa lainsäädäntö asettaa rajat muun muassa kuvaamiselle, äänen tallentamiselle ja henkilötietojen käsittelylle. Euroopan tietosuojaneuvoston lokakuussa 2026 julkaisema kannanotto korostaa lisäksi valmistajien vastuuta ja sivullisten mahdollisuutta havaita tallennus.
Turvallinen käyttö edellyttää, että käyttäjä tuntee laitteensa toiminnan, noudattaa sovellettavia sääntöjä ja huomioi ympärillään olevien ihmisten yksityisyyden.
Niteize.fi syventävät oppaat auttavat arvioimaan näitä kysymyksiä tarkemmin eri laitteiden ja käyttötilanteiden näkökulmasta.
Tutustu lisäksi Niteize.fi Parhaat AI-älylasit 2026 -vertailuun, jossa käsitellään laitteiden ominaisuuksia ja erilaisia käyttötarkoituksia.
Lähteet ja viranomaisjulkaisut
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679. Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR). Erityisesti 2, 5, 6, 12 ja 13 artikla.
EU yleinen tietosuoja-asetus, EUR-Lex
Tietosuojalaki 1050/2018. Suomen kansallinen tietosuojalaki, joka täydentää yleistä tietosuoja-asetusta.
Tietosuojalaki, Finlex
Rikoslaki 39/1889, 24 luku. Salakuuntelu, salakatselu, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ja kunnianloukkaus.
Rikoslaki, Finlex
Perusopetuslaki 628/1998, 29 §. Mobiililaitteiden käyttöä ja koulujen järjestyssääntöjä koskevat säännökset.
Perusopetuslaki, Finlex
Opetushallitus, 3.9.2026. Laki kieltää älylasit oppitunneilla, Opetushallitus suosittelee kieltoa myös muun koulupäivän ajaksi.
Opetushallituksen tiedote
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004. Erityisesti 5 luku, 16 ja 17 §.
Työelämän tietosuojalaki, Finlex
European Data Protection Board, 13.10.2026. Statement 1/2026 on Smart Glasses. Erityisesti rekisterinpitäjän vastuuta ja henkilötietojen käsittelyn läpinäkyvyyttä käsittelevät kohdat.
Euroopan tietosuojaneuvoston kannanotto
European Data Protection Board, 29.1.2020. Guidelines 3/2019 on Processing of Personal Data through Video Devices, lopullinen versio 2.0.
Tietosuojaneuvoston ohje videolaitteilla tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä